Blogista

Suomalaisia taidemaalareita

Suomessa on ollut paljon taidemaalareita, joilla on ollut suuri vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja joiden teoksista on tullut kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kansallisaarteita. 1800-luku oli maalaustaiteen kannalta erityisen merkittävä, siillä tuolloin syntyi joukko lahjakkaita taiteilijoita, jotka jättivät lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan. Varsinkin 1880-1910 ajanajaksoa pidetään suomalaisen maalaustaiteen kultakautena. Suomen maalaustaiteen kukoistus on sidoksissa koko Euroopan murroskauden kontekstiin. Tuon ajan taiteilijat ottivat kantaa moniin tärkeisiin kysymyksiin ja heidän maalauksensa ovat liittyvät vahvasti sen ajan aatteisiin, kuten realismiin ja uusromantiikkaan. Realistisessa taiteessa taiteilijat pyrkivät kuvaamaan Suomen olosuhteita totuudenmukaisesti, kuvaamaan enemmän sen huonoja elinoloja, köyhyyttä, kun taas uusromantiikan ja karelianismin aikana maalausten aiheena oli Suomen luonto ja suomalainen sielunmaisema. Suomessa saatujen opintojen lisäksi taiteilijat tekivät opintomatkoja muualle Eurooppaan, josta he saivat vaikutteita omaan taiteeseensa. Kuten suurin osa tuon ajan suomalaisen kulttuurin edistäjistä,  taidemaalarit olivat syntyperältään ruotsalaisia. Tyypillisesti he olivat miehiä, mutta joukossa on muutama nainen.  Esittelen seuraavaksi muutamia 1800 -ja 1900 -lukujen vaihteen tärkeitä suomalaisia taidemaalareita. Heidän maalauksensa ovat esillä muun muassa Ateneumissa ja Suomen kansallismuseossa.

Akseli-Gallen Kallela ja Albert Edelfelt

Akseli Gallen-Kallela on tunnettu ensisijaisesti Suomen kansalliseepoksen Kalevalan aiheita esittävistä maalauksistaan. Tunnetuin niistä lienee Aino-triptyykki, joka on nähtävissä Helsingin Atenium-museossa. Akseli Gallen-Kallela on maalannut myös Suomen kansalliskirjaston ja kansallismuseon aulan kattofreskot. Hän on myös tehnyt monia matkoja Karjalaan karelianismin hengessä, ja monet hänen maalauksistaan esittävät Karjalan maisemia. Albert Edelfelt syntyi vuonna 1854 Porvoossa. Hän oli monipuolinen taiteilijana ja hänen maalauksensa edustavat realismia, impressionismia sekä naturalismia. Nuorena hän maalasi historialiisia teoksia, joista tunnettuimpia ovat “Kuningatar Blanka”  ja “Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista”. Edelfeltillä oli useita muusia ja rakastajattaria, joista yksi on tunnettu Virginie-nimellä. Hänestä Edelfelt on maalannut muotokuvia. Edelfelt opiskeli paljon ulkomailla, muun muassa Ranskassa ja Saksassa, joten hänen teoksensa sisältävät paljon ulkomaisia vaikutteita. Edelfelt oli erittäin tuottelias: hän maalasi 220 teosta 26 kesänä vuonna 1883 perustetussa ateljeessaan.Edelfelt oli hyvissä suhteissa Venäjän hovin kanssa, joten Venäjän keisarinna osti häneltä tauluja Venäjän galleriaan, ja hän sai myös maalata keisarillisia perheenjäseniä.

Helene Schjerfbeck

Helene Schjerfbeck oli kuuluisimpia suomalaisia naistaidemaalareita. Hän aloitti taiteilijan uransa maalaamalla historiallisia aiheita. Niitä ei kuitenkaan arvostettu, sillä historialliset aiheet olivat tuolloin miesten aiheita. Muiden taiteilijoiden tavoin Shjerfbeck opiskeli ulkomailla. Teoksensa hän maalasi Suomen ulkopuolella: Ransakassa ja Iso-Britanniassa. Hänen teoksensa sisältävät realistisia, naturalistisia, ekspressionistisia ja modernistisia piirteitä. Hän on maalannut paljon muotokuvia itsestään eri aikoina. Hänen kuuluisimpia teoksiaan on “Tanssikengät”, joka on myyty 3,6 euron hinnalla Suthebyn huutokaupassa. Tunnettuja teoksia ovat  myös “Toipilas” ja “Haavoittunut sotilas”.  Scjehrfbeck on toiminut myös opettajana Suomen Taideyhdistyksessä 1890-luvun lopussa. Tammisaaressa sijaitsee hänen pysyvä näyttely. 10 heinäkuuta eli hänen syntymäpäivänään Suomessa vietetään kansallista Suomen kuvataiteen päivää.

Helene Schjerfbeck

Hugo Simberg

Hugo Simberg oli Akseli Gallen-Kallelan sekä Helene Schjerfbeckin  oppilas ja suomalaisen symbolismin suurin edustaja. Hänen maalauksissaan esiintyy yliluonnollisia ilmiöitä ja olentoja, kuten piruja ja kuolemaa. Kuolemaa esittää esimerkiksi hänen teoksensa “Kuolema puutarhassa”, joka sijaitsee Turun tuomiokirkossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat myös “Haavoittunut enkeli” ja “Halla”. Simbergin sanoma teoksissaan on, että elämä on rajallinen ja ihminen kuolevainen olento (Mori Momento -ajattelu). Kuolemaa hän esittää yleisen tavan mukaan luurankojen sekä kallojen kautta. Simbergin teoksissa uutta ja mielenkiintoista on se, että hän kuvaa kuoleman voitonriemua: hänen maalamansa luurangot ja pääkallot ovat jotenkin iloisia, hilpeitä ja nauravia. Tyypillisiä piirteitä hänen teoksilleen ovat eleettömyys ja melankolisuus, jotka sopivat  hyvin suomalaiseen kulttuuriin. Hänen teoksensa ovat hyvin vaikuttavia ja puhuttelevat eritaustaisia ja erikäisiä taiteilijoita ja muita taiteen harrastajia.