Blogista

Musiikki

Musiikki on taiteen muoto joka perustuu ääneen ja rytmiin ja joka juontuu muinaisen kreikan sanasta musike, tarkoittaen muusain taidetta. Alunperin termi musiikki tarkoitti taiteen lajia johon kuului myös säveltaiteen lisäksi runoutta ja tanssia. Musiikkia sisältävää taideteosta kutsutaan yleensä nimellä sävellys tai populäärimusiikissa yleisesti käytetään sanaa kappale tai sanaa laulu jos teos sisältää sävelmän lisäksi laulua eli lyriikkaa. Musiikki on hyvin ominaista ihmisen kulttuurille. Lauluja on aina laulettu ja rytmiä haettu mitä erilaisimmilla soittimilla. Musiikista löytyy useita eri ulottuvuuksia kuten ääni, dynamiikka, rytmi ja rakenne. Melodialla taas tarkoitetaan useista eri sävelistä muodostuvaa sävelkulkua eli jatkumoa jonka rakenne yleensä perustuu johonkin sävellajiin. Sävellajin ei tarvitse pysyä samana koko kappaleen ajan, vaan se voi muuttua sävellyksen jossain vaiheessa toiseksi. Populäärimusiikissa käytetään yleisesti kahta tai kolmea melodiaa ja vaihtelua rakenteeseen tuodaan fraseerauksella eli rytmisellä muuntelulla ja laulun sanoituksella. Populäärimusiikin tunnusmerkki on myös se, että sanoitus on kirjoitettu kulkemaan melodian mukana niin, että yksi laulettu tavu vastaa yhtä nuottia. Jazzissa, progressiivisessa musiikissa ja taidemusiikissa usein esitetään aluksi koko sävelmän melodiateema, jota sitten varioidaan esityksen kulkiessa eteenpäin.

Musiikki voi olla instrumentaalista musiikkia, mikä tarkoittaa sitä että se tuotetaan pelkillä soittimilla ilman laulajaa, se voi olla laulajan ja soittimien yhteistä tuotantoa sekä ilman säestystä laulamalla tuotettua melodiaa eli a cappellaa. Se vcoi olla myös usean ihmisen yhdessä tuottamaa ääntä kuten kuorolaulua tai vihellystä. Ihmiset voivat myös imitoida musiikin tuottamiseen käytettyjä laitteita, kuten tapahtuu beat boxingiksi kutsutussa hip hopin alalajissa, jossa ihminen imitoi erilaisia synteettisiä rumpuääniä suutaan, kieltään, ääntään ja huuliaan käyttäen.

Musiikin synty ja kansanmusiikki

Musiikki on siitä kiinnostava taiteenlaji, että vaikka se on taiteen laji ihan omana itsenäänkin, se on aina nivoutunut yhteen monien eri taiteenlajien ja kokonaisuuksien kanssa. Musiikkia kuulee oopperoissa, musikaaleissa, tanssi- ja elokuvataiteessa ja teattereissa. Koska musiikki tapahtuu reaaliajassa, ja varsinkin ennen äänittämistekniikoiden keksimistä, musiikkia on ollut hankala tutkia ja sen syntyä jäljittää. Yksi teoria on se, että musiikin synty on yhteydessä ihmisen puheen kehittymiseen ja sen syntyyn vaikuttaneita seikkoja saattoivat olla esimerkiksi lintujen laulun matkiminen, erilaiset liikkeiden rytmit, sekä ihmisen sosiaalinen ja leikkisä perusluonteenpiirre. Musiikkia on syntynyt jokaisessa kulttuurissa, ja sillä on ollut monissa kulttuureissa tärkeä osa uskonnoissa, palvomistapahtumissa, mytologiassa ja erilaisissa rituaaleissa. Yhteiskunnalliselta merkitykseltään musiikki on yhtä tärkeä kulttuurillisesti kuin puhuttu kieli. Jokaisella kulttuurilla oli omanlaisensa musiikkiperinne ennen kuin teollinen vallankumous 1700-1800 luvuilla aloitti globalisaation ja perinteinen musiikkiperinne väistyi länsimaisen populäärimusiikin tieltä. Kansojen oma musiikkiperinne, eli kansanmusiikki on nimenomaan ennen teollistumista syntynyttä, sukupolvelta toiselle ilman nuotteja tai tallenteita siirtynyttä musiikkia. Kansanlaulut siirtyivät uusille sukupolville muistinvaraisesti, eikä siten kansanmusiikille ole tiedossa yksittäisiä säveltäjiä, vaan sen synty on tapahtunut yhteisöllisesti pitkänkin ajanjakson aikana. Tästä johtuen kansanmusiikki on tekijänoikeuslaista vapaata musiikkia. Kansanmusiikkia vaalitaan nykypäivänäkin niin muusikkojen kuin kansantanssiryhmienkin toimesta, ja joskus kansanmusiikista otettuja vaikutteita löytää tiensä populäärimusiikkiinkin. Kansanmusiikki voidaan jaotella eri ryhmiin niin maantieteellisesti esim. suomalainen kansanmusiikki, mutta myös kansallisuuksien, etnisten ryhmien ja alueiden mukaan. Kaikkea ei-länsimaista musiikkia kutsutaan yleisesti nimellä etnomusiikki ja maailmanmusiikiksi kaikkea musiikkia joka yhdistelee etno-ja populäärimusiikkia.

Musiikin synty ja kansanmusiikki

Ihmiseen ja hänen mielialoihinsa musiikki vaikuttaa monella tavalla. Musiikin vaikutukset kuhunkin yksilöön johtuvat hänen omasta historiastaan, kulttuurista, opituista yhteyksistä sekä tietenkin omista mieltymyksistä. Musiikki voi välittää viestejä, aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja tukea verbaalisia ja matemaattisia taitoja. Musiikki herättää voimakkaita tunteita monissa ihmisissä, joskus positiivisiä, joskus negatiivisiä, mikä tekeekin musiikista hyvin vahvan ja vaikuttavan taiteen muodon.