Blogista

Ihminen on tanssinut aina

Jo varhaisimpina esihistoriallisina aikoina, ennen ensimmäisenkään varsinaisen sivilisaation syntyä, tanssilla on ollut paikkansa jokapäiväisessä elämässä: seremonioissa, rituaaleissa, riiteissä  ja hauskanpidossa. Tähän viittaavat useat arkeologiset löydöt, esimerkiksi 30 000 vuotta vanhat Bhimbetkan luolamaalaukset Intiassa sekä egyptiläiset hautamaalaukset, ajalta 3300 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jotka esittävät tanssivia hahmoja. Monien nykytanssin muotojen voidaan nähdä ammentavan nimenomaan näistä tanssin muinaishistoriallisista juurista.

Tanssin historiallisia tehtäviä

Sadetanssissa tanssi oli osana lukuisia rituaalisia menoja, joita on pidetty tärkeänä yhteisön olemassaolon kannalta. Useissa maailman eri kulttuureissa on yhä edelleen rituaaleja, joissa puhdistaudutaan tanssin avulla, tanssimalla transsiin. Tällä saatetaan esimerkiksi estää sairauksia ja jopa parantua niistä. Keskiajalla Euroopassa uskottiin intensiivisen kuolemantanssin, dance macabren, suojaavan osallistujia sairaudelta. Toisaalta tuntikausien tanssin tiedetään johtaneen myös tanssijoiden kuolemiin.Toisaalta jo historiallisina aikoina tanssi on ollut kommunikaation ja sosiaalisuuden muoto. Myös tämä, yhteistyö, on ollut oleellista ihmisen selviämiselle. Myös nykypäivänä tutkimuksissa on löydetty Viitteitä siitä, että lahjakkailla tanssijoilla on geneettisiä yhteyksiä taitaviin kommunikoiZioihin. Ympäri maailman on löydetty viitteitä siitä, että tanssi on liittynyt yhteisen erilaisiin juhlapäiviin: sadonkorjuuseen, syntymään, häihin.Tanssi on ollut historiallisesti myös yksi merkittävä ilmaisumuoto. Tanssin avulla on kerrottu tarinoita, siirretty tietoa ja legendoja sukupolvelta toiselle. Sitä tiedetään myös käytetyn tunteiden ilmaisuun vastakkaiselle sukupuolen.Yksi varhaisimmista eurooppalaisista kirjallisista lähteistä, joka kertoo tanssista, on Homerin Ilias. Siinä hän kuvaa chorea-tanssia. Tämä oli tanssi jonka varhaiset kreikkalaiset kehittivät. Choreassa oli ”systeemi”, jolla ilmaistiin ja provosoitunut katsojissa erilaisia voimakkaita tunteita, intohimoja. Esimerkiksi raivotanssi loi rajuudellaan suurta kauhua katsojiin. Kreikkalainen filosofi Aristoteleskin laski tanssin runouden kanssa samaan kastiin, tanssi oli arvostettua.Ammattimainen tanssi jatkoi kehittymistään antiikin Roomassa, jossa kukoisti tanssin pantomiimi-vaihe. Se koostui sanattomasta mimiikasta, musiikista, puvuista ja naamioista, sekä taidokkaista pyörähdyksistä ja taivutuksista. Tärkeimpänä pidettiin kaikkien eleiden ilmaisuvoimaisuutta.Renessanssin myötä heräsi kiinnostus antiikin mytologian uudestaan, järjestettiin suuria, tanssipitoisia juhlakulkueita,  joissa yhdistettiin uskonnollisuus ja maalliset huvitukset.

Tanssitaide

Länsimaissa tanssitaiteen ensimmäisenä muotona pidetään balettia, jonka myötä tanssiin tuli ensi kertaa taiteellisia tavoitteita. Tanssi siirtyi näyttämölle, ja sitä esittivät siihen erikoistuneet taiteilijat.Baletti syntyi renessanssin kukoistuksessa Italiassa, 1400-luvulla. Hyvä tanssitaito kuului tuolloin aatelisen perussivistykseen, ja baletti olikin ensin hoviväen seurustelumuoto.Hovibaletti saapui myös Ranskaan. Juuri Ranskassa, erotuksena hovibaletista, kehittyi  oopperabaletti omaksi balettimuodokseen. Vuonna 1713 Pariisin oopperassa alkoi ammattimainen balettikoulutus. 1800-luvun puoliväliin tultaessa oli baletti kokenut ensin nousukautensa mutta sitten jo rappeutunut pääasiassa pinnalliseksi viihteeksi. Tällöin sen kehitys jatkui Venäjällä, joka on johtava  balettimaa yhä tänä päivänä.

Nykytanssi

Nykytanssiksi kutsutaan nykyisiä tanssilajeja, erityisesti näyttämö- eli taidetanssia. Nimitystä on käytetty Suomessa 1980-luvulta alkaen. Sen kehittyminen alkoi kuitenkin jo 1900-luvun alussa, jolloin tanssitaiteelle alettiin etsiä uutta muotoa, vastareaktiona baletin kurinalaisuudella ja  säännöille sekä sen estetiikalle.Tärkeä tekijä nykytanssin synnyssä oli myös 1900-luvun alun feministinen liike ja sen pyrkimys vapauttaa naisen keho sitä hallitsevista säännöistä ja rajoituksista. Toisaalta haettiin myös uutta terveellistä, luonnollista liikuntamuotoa. Tätä kehitystä tapahtui toisistaan riippumatta samanaikaisesti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.Paitsi että nykytanssi hakee keholle terveellisempää tapaa liikkua ja realistisempaa estetiikkaa, haluaa se myös kertoa toisenlaista tarinaa kuin baletti. Satuhahmojen sijasta halutaan mieluummin käsitellä nykyelämä ja -ihmistä ja toisaalta ilmaista yksilön sisäisiä tuntemuksia.Nykytanssin eri muotoja ovat muun muassa vapaa tanssi, ilmaisutanssi eli ekspressionistinen tanssi, moderni tanssi, tanssiteatteri, postmoderni tanssi, jazztanssi sekä uusi tanssi.

Nykytanssi